26 Sep
Kirjallinen kysymys osa-aikaisen työllistymisen tukemisesta

Eduskunnan puhemiehelle 

Tässä kirjallisessa kysymyksessä käsitellään hallituksen kaavaileman työttömyysturvan suojaosan poiston ja yleisen asumistuen heikennyksen vaikutuksia osa-aikatyöhön.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia työttömyysturvan ja yleisen asumistuen heikennyksiä, joista erityisesti suojaosien poistaminen kokonaan haittaa olennaisesti osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Toimenpiteitä on perusteltu hallituksen halulla lisätä kokopäiväisessä työssä olevien määrää.

Tällä hetkellä työtön työnhakija on voinut tehdä osa-aikatyötä sovitellulla työttömyysetuudella, johon kytkeytyy myös työttömyysturvan suojaosa. Sen turvin voi tienata työssä 300 euroa kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa etuuden määrään. Lähtökohtaisesti suojaosan ylittävältä osalta jokainen tienattu euro vähentää etuutta 50 senttiä. Myös yleisessä asumistuessa on 300 euron suuruinen työtulovähennys, joka voidaan ymmärtää vastaavana suojaosana asumistuen puolella.

Osa-aikainen työskentely on melko yleistä suomalaisilla työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomessa oli noin 400 000 osa-aikaista palkansaajaa, joka on lähes viidennes kaikista palkansaajista. Erityisesti naispalkansaajista osa-aikaista työtä tekee merkittävä osuus, noin neljännes palkansaajista. Tämän kanssa on linjassa havainto, että osa-aikatyön tekeminen on yleisintä terveys- ja sosiaalipalveluissa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Nuorten keskuudessa opiskelu on keskeisin syy osa-aikaiseen työskentelyyn, joka puolestaan kytkeytyy kysymyksenä opintososiaalisten etuuksien riittävyyteen toimeentulossa. Moni osa-aikatyötä tekevä on pienituloinen ja heidän työkykynsä voi olla vain osittainen, joka ei mahdollista kokopäivätyön tekemistä.

Vaikka osa-aikatyö sopii monien elämäntilanteeseen, on tärkeää huomata, että sitä tekevistä peräti 101 000 palkansaajaa haluaisi tehdä kokoaikaista työtä – erityisesti miehillä kokoaikaisen työn puute on yleisin osa-aikaisuuden taustatekijä. Tämän työllistymisen pullonkaulaa koskeva tiedon pohjalta on luontevaa ajatella, että osa-aikatyön kannusteiden heikentäminen suojaosan poistamisella ei suoraviivaisesti lisää kokopäiväistä työllistymistä. Esimerkiksi tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on tuonut esille, että suojaosan poistaminen ei tuo yksistään kokoaikaisia työpaikkoja saataville. 

Samansuuntaisia huomioita esitetään myös valtioneuvoston osa-aikatyötä ja kokoaikaiseen työhön siirtymistä tarkastelevassa selvityksessä (VN TEAS 2022:25). Selvityksen mukaan osa-aika- ja pätkätöihin tukeudutaan tilanteissa, joissa kokoaikatyötä ei löydy työttömyyden pitkittymisestä huolimatta. Sovitellulla etuudella alkavat työttömyysjaksot ovat kohtuullisen lyhyitä ja päättyvät usein kokoaikaiseen työllistymiseen. Selvityksessä pohditaan positiivista mahdollisuutta, että osa-aikainen työttömyys sovitellulla etuudella voi syrjäyttää kokoaikaista työttömyyttä. Sen lisäksi siihen voi liittyä myös kokoaikaisen työllistymisen nopeutumista ja työttömyysjaksojen kokonaiskeston lyhentymistä.

Esimerkiksi Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin on tuonut esille, että osa-aikatyön edellytysten heikentäminen tuo monenlaista haittaa paitsi yksilöille itselleen, niin myös työnantajille sekä työmarkkinoiden toiminnalle laajemmin. Työn vastaanottamisen kannusteiden heikentäminen vaikuttaa työnantajien mahdollisuuksiin saada tilapäistä työvoimaa. Työllisyyden ja työttömyyden välisen viivan jäykistäminen tekee myös harmaasta taloudesta houkuttelevampaa. On niin ikään todennäköistä, että pienipalkkaisiin, osa-aikaisiin tai lyhytaikaisiin työtehtäviin on jatkossa aiempaa vaikeampaa saada työntekijöitä, joka puolestaan vaikuttaa työmarkkinoiden toimintaan. Kun otetaan huomioon osa-aikaisuuksien olevan erityisen yleisiä naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla, voi työntekijöiden saatavuuden heikentyminen heijastua laajasti yhteiskunnan elintärkeiden työtehtävien täyttämiseen. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 

Millä perusteilla hallitus valmistelee työttömyysturvan suojaosan poistamista ja asumistuen heikentämistä,

onko se valmis keskeyttämään valmistelun, mikäli toimenpiteiden todetaan heikentävän työllisyyttä ja osa-aikaisen työn kannustimia,

ja miksi hallitus luo suomalaisille työmarkkinoille uusia kannustinloukkuja? 

Helsingissä 26.9.2023

Timo Furuholm

Kommentit
* Sähköpostia ei julkaista verkkosivulla.